Annin vaihtariblogi

Annin vaihtariblogi

maanantai 4. toukokuuta 2015

Vappupäivän jännitysmomentti

Nyt tulee päivitystä vähän viiveellä, ihan vaan siksi että odottelin kuvia kavereilta, ja siksi että niiden tallentaminen koneelle oli mukamas jotenkin aikaa vievää hommaa ja kehtuutti. Mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan.

Oltiin siis vappupäivänä Praterilla, koska siellä oli ns. Maifest, käytännössä siis vappukinkerit. Todellisuudessahan tämä näkyi siten, että porukkaa oli kuin pipoa, mutta myös osa laitteista oli vähän halvempia. Mie ymmärsin jotenkin että SPÖ, eli käytännössä suomeksi sanottuna SDP, oli sponsoroinut sitä tapahtumaa, koska työväen juhla, ja siksi ne hinnat olivat vähän matalammat. Toisaalta koska väkeä oli tosissaan paljon, monet laitteet tekivät vähän lyhyemmän kierroksen kuin normaalisti. Esimerkiksi se korkea ketjukaruselli pysyi ylhäällä huomattavasti lyhyemmän aikaa, mutta vauhtia oli sitä vasten reilusti enemmän. Ja SpaceShot ampaisi ylös vaan kahdesti, kun taas viimeksi se teki kolme kierrosta.

Ihan hirvittävän monessa laitteessa ei käyty, kunhan muutamia kokeiltiin, mutta ehdottomasti kaikkein jännittävin oli Boomerang-vuoristorata. En muista ihan äsken pelänneeni niin paljon: siinä laitteessa mentiin pää alaspäin, mutta ne turvakaaret olivat vähintäänkin epäilyttävät. Siinä istuttiin kyllä vähän sellaisessa syvennyksessä, mutta ainoa asia mikä ihmiset piti paikoillaan, oli sellainen syliin tuleva metallikaari. Mie olisin kaivannut jotain olkapäiden yli tulevaa, että en olisi pelännyt henkeni edestä. Kuitenkin loppu hyvin, kaikki hyvin, en pudonnut, mutta en kyllä tiedä olisinko kauhean halukas kokeilemaan sitä joskus uudestaan.



Sanotaanko näin, että jännittävä päivä oli, kun niskakin oli illalla tosi kipeä. Varmaan ehkä oli vähän paniikkijännitystä lihaksissa, ei vain vuoristoradassa vaan myös maailmanpyörässä. Ei ehkä kuulosta maailman jännittävimmältä laitteelta, mutta kyllä siinä vähän jäykkänä tuli istuttua, sen verran se kori keikkui. Mutta maisemat olivat kivat!





Että sellaista sitten tänä vappuna. Todellisuus iski kyllä aika kovasti päin naamaa, kun varasin lentoliput kotiin melko tarkkaan kahden kuukauden päähän.  Kahdeksan viikkoa, ja sitäkin yhden viikonlopun olen Suomessa. Pikkasenko on mennyt aika nopeasti!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti