Annin vaihtariblogi

Annin vaihtariblogi

torstai 30. huhtikuuta 2015

Klara Vappen!

Nyt kun täällä alkaa kello tikittää puolta yhdeksää, Suomessa se näyttää puolta kymmentä, ja mie epäilen, että siellä alkaa porukka pikkuhiljaa olla jo ihan hyväntuulista. Varsinkin jos ovat vapun juhlistamisen perinteisesti jo alkuiltapäivästä aloitelleet. Meikäläisellä sen sijaan on tänä vuonna vähän rauhallisempi vappuaatto.

Aamu alkoi jumpalla, ja siitä sitten kouluun. Koulussa huomasin, että matkakortti ja lompakko olivat jääneet kotiin. Vaikka olin aamulla huomaamattani tullut käytännössä pummilla metrolla yliopistolle, en millään uskaltanut ottaa sitä riskiä, että olisin tehnyt saman kotiinpäin - kävelyhommiksi meni. Mikä otti aika pahasti pannuun, koska olin ottanut mukaan vain superkevyen lounaan, käytännössä välipalan, ajatuksena että käyn iltapäivällä kotimatkalla kaupasta jotain tukevampaa. Eihän siitä ilman sitä kukkaroa mitään tullut, ja kävellen kesti huomattavasti pitempään ennen kuin sain ruokaa. Väsynyt ja nälkäinen ei ole hyvä yhdistelmä, mutta onneksi sää oli edes semihyvä, niin kävelylenkki itse asiassa vähän piristi, sen sijaan että olisin ollut kiukkuinen.

Universumi osoitti kuitenkin, että elämässä on kuitenkin joku tasapaino, koska vaikka päivällä en mennyt niin kuin Strömsössä, miulla kävi hyvä tuuri alkuillasta. Lähdin ostamaan kesäkenkiä, ja ihan sattumalta kenkäkaupassa oli just tänään -20% kaikista kengistä. Eikä siinä vielä kaikki - kun menin ruokakauppaan, miun edessä kassajonossa olevalla naisella jäi yli tarroja, joilla sai ruokatavaroista -25%, ja hän ystävällisesti lahjoitti ne miulle - mikä tietysti kevensi miun viikonlopun ruokalaskua ihan kivasti.


Mitä tästä opimme? Ainakin sen, että miun elämä on tällä viikolla ollut aika tapahtumaköyhää, jos viikon ainoan postauksen anti on tämä. Opimme myös sen, että miun vappuaatto on tänä vuonna vähemmän glad ja enemmän klar (vaikka ne eivät toisiaan poissulkevia määreitä olekaan), jos miulla on aikaa jauhaa tällaista soopaa. Miun vapun juhlistaminen tapahtuu vasta huomenna, kun käyn ostamassa leipomosta munkin, ja menen iltapäivällä kavereiden kanssa Praterille. Sitä ennen vietän rauhallista iltaa ja huomisaamuna nukun pitkään (lue: ehkä yhdeksään). 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti