Nyt kun täällä alkaa kello tikittää puolta yhdeksää,
Suomessa se näyttää puolta kymmentä, ja mie epäilen, että siellä alkaa porukka pikkuhiljaa
olla jo ihan hyväntuulista. Varsinkin jos ovat vapun juhlistamisen
perinteisesti jo alkuiltapäivästä aloitelleet. Meikäläisellä sen sijaan on tänä
vuonna vähän rauhallisempi vappuaatto.
Aamu alkoi jumpalla, ja siitä sitten kouluun. Koulussa
huomasin, että matkakortti ja lompakko olivat jääneet kotiin. Vaikka olin aamulla
huomaamattani tullut käytännössä pummilla metrolla yliopistolle, en millään
uskaltanut ottaa sitä riskiä, että olisin tehnyt saman kotiinpäin -
kävelyhommiksi meni. Mikä otti aika pahasti pannuun, koska olin ottanut mukaan
vain superkevyen lounaan, käytännössä välipalan, ajatuksena että käyn
iltapäivällä kotimatkalla kaupasta jotain tukevampaa. Eihän siitä ilman sitä
kukkaroa mitään tullut, ja kävellen kesti huomattavasti pitempään ennen kuin
sain ruokaa. Väsynyt ja nälkäinen ei ole hyvä yhdistelmä, mutta onneksi sää oli
edes semihyvä, niin kävelylenkki itse asiassa vähän piristi, sen sijaan että
olisin ollut kiukkuinen.
Universumi osoitti kuitenkin, että elämässä on kuitenkin
joku tasapaino, koska vaikka päivällä en mennyt niin kuin Strömsössä, miulla
kävi hyvä tuuri alkuillasta. Lähdin ostamaan kesäkenkiä, ja ihan sattumalta
kenkäkaupassa oli just tänään -20% kaikista kengistä. Eikä siinä vielä kaikki -
kun menin ruokakauppaan, miun edessä kassajonossa olevalla naisella jäi yli
tarroja, joilla sai ruokatavaroista -25%, ja hän ystävällisesti lahjoitti ne
miulle - mikä tietysti kevensi miun viikonlopun ruokalaskua ihan kivasti.
Mitä tästä opimme? Ainakin sen, että miun elämä on tällä
viikolla ollut aika tapahtumaköyhää, jos viikon ainoan postauksen anti on tämä.
Opimme myös sen, että miun vappuaatto on tänä vuonna vähemmän glad ja enemmän
klar (vaikka ne eivät toisiaan poissulkevia määreitä olekaan), jos miulla on
aikaa jauhaa tällaista soopaa. Miun vapun juhlistaminen tapahtuu vasta
huomenna, kun käyn ostamassa leipomosta munkin, ja menen iltapäivällä
kavereiden kanssa Praterille. Sitä ennen vietän rauhallista iltaa ja huomisaamuna
nukun pitkään (lue: ehkä yhdeksään).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti