Enpä muista että olisin kovin usein voinut Suomessa
huhtikuussa sanoa että onpa kesäinen sää. No, täällä sellainenkin on näköjään
mahdollista: 25 astetta ja pilvetön taivas, eli eipä siitä hyvin paljon
kesäisemmäksi enää pääse. Tosin se tuo tietysti mukanaan muutaman ongelman,
lähinnä sen että on niin kirkasta, että silmät vuotaa välittömästi, toisekseen
palaneet posket ja korvanlehdet. Mutta onneksi on keksitty aurinkolasit ja
aurinkorasvaa. (Ja onneksi mie olen vihdoin saanut hankittua molemmat!)
Itävallassa ja varsinkin Wienissä ja sen ympäristössä on
ihan järjetön määrä linnoja ja palatseja, ja vaikka aika moni on miun listalta
jo ruksattu nähdyiksi, niin muutamia käymättömiä vielä löytyy. Eilen
käymättömien lista lyheni taas yhdellä, kun Schloss
Hof siirtyi nähtyjen joukkoon. Hof on yksi niistä monista keisarillisista
vapaa-ajan linnoista, tunnin matkan päässä Wienistä, ja siihen kuuluu myös iso
barokkipuutarha ja muutenkin isot tilukset. Siellä on sitten vaikka mitä:
tallia ja muuta talousrakennusta, joista osa on muutettu kahviloiksi ja
ravintoloiksi, Orangerie eli
yhdenlainen kasvihuone, johon kuninkaalliset keräsivät sitruspuukokoelmaansa,
ja eräänlainen pieni kotieläinpuisto. Se eläinpuisto vaikuttaa ihan
perussetiltä, on lampaita, vuohia ja poneja, mutta oli kyllä aikamoinen
yllätys, että siellä oli myös kameliaitaus. Kameli ei todellakaan ole ihan
ensimmäinen elukka, jonka odottaisi tulevan tuollaisessa linnassa vastaan,
varsinkaan Itävallassa!
Illalla lähdin kannustamaan asuntolakaveria, joka esitti
vatsatanssia yhdessä vähän vaihtoehtoisessa illanviettopaikassa. Se oli ihan
jännä konsepti, se oli ikään kuin julkinen olohuone, jonne kuka vaan pääsee
”alivuokralaiseksi” parilla eurolla yhdeksi illaksi. Siellä oli sitten erilaisia
esityksiä, musiikkia ja tanssia ainakin eilen. En olisi kyllä omin päin osannut
mennä, oli vähän hipsterihkö paikka, mutta musiikki oli hyvää ja kaveri tanssi
hienosti.
Nyt pitäisi sitten perehtyä ohjemistolokalisoinnin,
konekääntämisen, termipankkien ja käännösmuistien ihmeelliseen maailmaan
ainakin siinä määrin että pääsee tentistä ensi viikolla läpi. Tai mieluiten
siinä määrin että tajuaisikin jotain, koska saattaa hyvin olla että niistä
voisi olla vielä tulevassa elämässä jotain hyötyäkin…
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti