Maaliskuu lähestyy puolta väliä, ja kevät alkaa pikkuhiljaa
ilmoitella itsestään. Sinällään vähän hassua, kun ei sitä kunnon talvea ole
täällä oikein ollutkaan. Kotonahan ensimmäinen kevään merkki on keväthanget ja
jossain vaiheessa kinosten hupeneminen, mutta täällä kevät alkaa suoraan vähän
Suomen mittakaavassa edistyneemmillä jutuilla. Niin kuin nyt vaikka
krookuksilla, joita bongasin yhdestä puistosta aurinkoisesta kohdasta jo pari
viikkoa sitten sunnuntaikävelyllä. Ei vissiin ole ihan vielä kotikulmilla
ajankohtaista, mie olen saanut tietooni että Itä-Suomessa olisi tällä hetkellä
loskakelit parhaimmillaan. Täällä taas alkavat puutkin aurinkoisissa paikoissa
vihertää, silmuja ja hiirenkorvan alkuja saattaa hyvällä onnella bongata.
Eilen oli taas kevään tähän asti lämpimin päivä, veikkaisin että lähemmäs 15 astetta lämmintä, sää oli
tosi mukava ja aurinko paistoi. Sen kyllä huomasi kun käveli Votivkirchen edessä
olevan puiston ohi: opiskelijat olivat viereisistä yliopiston rakennuksista
aika sankoin joukoin vaeltaneet luentojensa jälkeen sinne nurmikolle
istuskelemaan ja nauttimaan auringosta. Itse avasin shortsikauden (tosin
sukkahousuilla vielä toistaiseksi vahvistettuna), ja vallan mainiosti tarkeni
kävellä kaupungilla takki auki. Myös terassikausi tuli korkattua, kun juotiin
tandemkaverin kanssa teet yhden kahvilan terassilla.
Mutta kaikkein selvin kevään merkki tähän asti on se, että
puistoihin alkaa tulla istutuksia. Miun henkilökohtaisen viitekehyksen mukaan
nyt on vähän aikaista kesäkukille, mutta ilmeisesti täällä ollaan erimieltä. Ei
sillä, kauniitahan ne ovat, kiva vaan kun niitä on, mutta olin todella yllättynyt, kun näin että
Währinger Strassen laitaan oli jo istutettu orvokkeja. Eipä taida Suomessa
juuri ennen äitienpäivää orvokkeja nähdä. Huomaa että nyt ollaan jonkin verran
etelämmässä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti